Mukavuudenhalusta pidämme kiinni kiikkustuolistamme, emmekä nosta ahteriamme ennen ruoka-aikaa kuin aivan pakottavasta tarpeesta. Puolustelemme asemaamme sillä, ettemme halua luopua saavutetuista eduista. Ylläpidämme hyvinvointiamme. Tiedämme kuitenkin hyvin, etteivät etumme tule säilymään istumalla – elämä on liikettä – erityisesti yrityselämä. Pelkkä ylläpito ei siis riitä, tarvitaan aktiivista toimintaa.
Olen tehnyt kotisivuja 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Aluksi täysin harrastuspohjalta, julkaisemisen palosta. Eli oikeastaan samasta syystä, mistä monet blogit saavat voimansa – sanomisen tarpeesta. Ensimmäiset nettisivuni tein Microsoft Publisher -ohjelmalla. Sitten kiinnostuin html-kuvauskielestä (myöhemmin opiskelin sitä oikein koulussa). Sittemmin harrastus on vaihtunut työksi ja kiinnostus on vaihtunut tekniikasta jälleen sisältöihin. Kaikki siis alkoi sisällöstä ja siihen on palattu – vielä ei voi sanoa, että siihen päättyi – eikä sisältöäkään saa julki ilman tekniikkaa.
Ylläpidosta sisältömarkkinointiin
Perinteisesti kotisivuja ja muita verkkopalveluja on ylläpidetty. Ylläpidolla on tarkoitettu sekä sisällön että tekniikan ylläpitoa. Kuitenkin sanana se sopii paremmin kuvaamaan juuri teknistä ylläpitoa, käyttöjärjestelmiä ja palvelimia, kuin sisällöntuotantoa.
Sisältömarkkinointi poikkeaa sisällön ylläpidosta aktiivisuutensa ja jatkuvuutensa ansiosta. Oikeastaan aktiivinen ja suunnitelmallinen ylläpito on sisältömarkkinointia.
Sisältömarkkinointi on läheistä sukua Jari Parantaisen lanseeraamalle gurumarkkinoinnille tai kyse on saman asian erilaisesta painotuksesta.
Sisältömarkkinoinnin tavoitteet
Sisältömarkkinoinnin tavoite on tuloksen kasvattaminen – ihan niin kuin markkinoinnin tavoite yleensä. Tähän tavoitteeseen pyritään erottumalla kilpailijoista tuottamalla sellaista sisältöä, joka kiinnittää asiakkaan huomion. Sen lisäksi pyritään vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa sosiaalisen median välineillä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että yritys A julkaisee blogia, jonka artikkelia asiakas kommentoi tai esittää siihen liittyvän kysymyksen. Vuorovaikutus on syntynyt viimeistään siinä vaiheessa, kun bloggaaja vastaa asiakkaan kommenttiin.
Näin luodaan luottamusta ja tuttuuden tunnetta.
Nyt, kun asiakas pohtii, ostaisiko hän tuotteen tai palvelun yrityksestä A vai B, todennäköisemmin hän päätyy yrityksen A asiakkaaksi. Olettaen, ettei hänellä ole mitään kontaktia yritykseen B. Näin siis syntyy kilpailuetu, jota ei pystytä staattisilla kotisivuilla saavuttamaan.
Sisältömarkkinointi, mitä se on? -kirjoituksessaan Riku Vassinen jaottelee sisältömarkkinoinnin tavoitteet strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin.
Strategisia tavoitteita ovat mielipidejohtajuuden saavuttaminen, digitaalisen jalanjäljen kasvattaminen, kontaktien luominen ja asiakasuskollisuuden kasvattaminen.
Taktisiksi tavoitteiksi voidaan laskea hakukonenäkyvyyden lisääminen ja ihmisten saaminen jakamaan sosiaalisen median sisältöjä.
Sisältömarkkinointi on eräänlaista huomiomarkkinointia (vrt. Jari Sarasvuon huomiotalous), jossa pyritään herättämään huomiota – pääasiassa positiivista huomiota.
Positiivisen huomion toivossa toivotan kaikki kiinnostuneet lukemaan blogiani!
