Puolet ihmisistä ei tunnista maun perusteella kalliita viinejä halvoista. Ihmiset uskovat kalliin olevan laadukasta ja halpaa viiniä pidetään jopa pahan makuisena.
Edinburghin kansaivälisillä tiedefestareilla Skotlannissa tehtiin sokkotesti, jossa 578 ihmistä maisteli viinejä pyrkien erottamaan halvan kalliista. Puolet maistelijoista ei pystynyt tekemään eroa juomien välillä. Halvat viinit olivat siemailijoiden mielestä yhtä hyvän makuisia kuin kalliitkin.
Hertfordshiren yliopiston tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että monet ihmiset maksavat vain viinipullon etiketistä.
Ikävä kyllä tutkijat ovat väärässä. He eivät ole markkinoinnin asiantuntijoita, joten heidän johtopäätöksensäkin on väärä.
Asiakkaat eivät maksa etiketistä. He maksavat hinnasta.
Tuotteen ja palvelun korkea hinta saa ihmiset uskomaan, että sen täytyy olla laadukasta. Toki muussakin markkinointiviestinnässä on syytä olla johdonmukainen. En kuitenkaan usko viinihyllystä löytyvän yhtään niin rumaa etikettiä, että siitä tulisi ostamisen este.
Toden totta. Jonkin sortin esteetikkona voisin tosin väittää, että graafisella suunnittelulla voi myös olla merkittävä vaikutus ostohalun herättäjänä, vaikka vieressä kilpailisi selvästi kalliimpi, mutta suttuinen esitys samasta asiasta. Huoliteltu ilme viestii huolitellusta sisällöstä. Loppujen lopuksi, sisältöhän ratkaisee.
Kiitos mielipiteestäsi Jukka!
Bisneksessä ei tosiaan ole sijaa pelkälle esteettisyydelle, vaan sillä täytyy olla aina joku sisällöllinen – oikeastaan tuloksellinen – funktio. Kauneus voi tosin olla osa yrityksen mielikuvaa, eli brändiä.
Monien suurtenkaan brändien graafista ilmettä ei voi sanoa esteettiseksi, esim. Ikea. Itse asiassa Fazerinkin verkkoilme on yllättävän epäesteettinen (jotenkin tavallinen ja mitään sanomaton).
Ikean graafinen ilme on varmasti toimiva. Sitä tuskin tarvitsee muuttaa, mutta Fazerin verkkosivustosta voisi saada suussasulavamman.