Se on pelkkää retoriikkaa.
Sanoja vähätellään ja jopa mollataan tällaisilla lausahduksilla. Todellisuudessa sanoilla ja sanavalinnoilla on edelleen suuri merkitys – olisiko jopa kasvava merkitys, eikä pienenevä, vaikka visuaalisuuden ja liikkuvan kuvan aikana voisi toisin luulla.
Osallistuin eilen Retoriikan kesäkouluun. Puhujina oli seitsemän varsin erilaista ihmistä. Tilaisuutta voi varmaa hyvällä syyllä kutsua poikkitieteelliseksi, vaikka retoriikka-aihe yhdistikin kaikkia.
Tunne kuulijasi
Retoriikassa, kuten kaikessa viestinnässä, oleellista on tuntea kuulija. Kohderyhmän tunteminen auttaa pääsemään tavoitteeseen. Juhana Torkki mainitsi materiaalin tulevan vasta kolmantena viestiä suunniteltaessa.
Kuulijan tuntemiseen liittyi myös vastaanottaja kysy työstää asioita. Lauri Järvilehto havainnollisti ihmisen työmuistin pienuutta: voimme käsittellä vain 7-9 asiaa kerrallaan. Asioiden liittäminen tunne- ja intuitiotasolla aiemmin oppimaamme auttaa vastaanottajaa sisäistämään asian paremmin. Tässä auttaa tarina, joka synnyttää suuremman ”muistijäljen” kuin yksittäinen fakta, vaikkapa luku.
Tähtää tavoitteseesi
Timo Soini kertoi tarinaansa, ”kuinka minusta tuli puhuja?” Soini herätti tunteita ja nostatti tunnelmaa reippaalla tyylillään. Soinin viesti oli selkeä: Ole oma itsesi, älä pelkää esittää mielipiteitäsi.
Puheen tavoitteellisuudesta Soini todisti myötämällä rehellisesti, että poliittisen puheen tarkoitus on saada ääni. Samalla tavalla markkinointiviestinnän tarkoituksena on saada kaupat. Soini tosin lisäsi, ettei ääntä haluta hinnalla, millä hyvänsä. Näin ei tietenkään kaupankäynnissäkään pitäisi tehdä, vaikkei puhuttaisi edes tinkaamisesta.
Luottamus on prosessi
Äänestyspäätös syntyy mielipiteen muodostuksesta, ei mielipiteestä, totesi Jussi Lähde.
Ajattelen, että ääni on luottamuksen osoitus (silloin, kun se ei ole epäluottamuksen osoitus, eli protestiääni). Luottamus syntyy, kun huomaamme jonkun toimivan johdonmukaisesti.
Luulen, että blogin voima markkinointiviestinnässä on juuri tässä ajattelun avaamisessa. Blogin lukija oppii tuntemaan kirjoittajan logiikkaa, eikä pelkästään yksittäisiä mielipiteitä, saati pelkkiä faktoja.
Vaikeaselkoisuus ei ole älykkyyden osoitus
Katleena Kortesuo esitti ajatuksiaan täsmätekstistä. Täsmäteksti on tiivistä, tehokasta, tietoa välittävää ja tunteet huomioivaa asiatekstiä. Vaikeaselkoiset raportit ja tieteelliset artikkelit ovat täsmätekstin vastakohta.
Vaikeaselkoisuudelle ei ole koskaan perusteluja, mutta vaikeaselkoisuuden taakse kätkeytyy liian usein tyhjää – siis ei mitään. Kun sinulla ei ole sanottavaa, jätä kirjoittamatta, älä naamioi sitä munkkilatinalla.
Raha puhuu
Retoriikasta huolimatta tai siitä johtuen, yritysmaailmassa usein puhuu raha. Raha on alku ja juuri. Siksi yrityksiä pyöritetään, vaikka muuta haluaisi uskoa. Jari Parantainen oli mieliaiheensamme kimpussa. Kun raha kuitenkin puhuu, siitä kannattaa puhua. Sillä kannattaa myydä.
Muunna tuotteen hyöty rahaksi myyntipuheessa.
– Jari Parantainen
Ensi vuonna uudestaan
Rehtori Antti Mustakallio ei suotta kehunut Retoriikan kesäkoulua kesän parhaaksi verkostoitumistapahtumaksi. Verkostoituminen on luontevaa, kun samanhenkisiä ihmisiä kokoontuu yhteisen mielenkiinnonkohteen ympärille. Siitä kannattaa muidenkin verkostoitumistapahtumien ottaa oppia.
Verkostoitumisesta puheenollen, Pär Österlund ehti jo julkaista analyysinsä puhujien käyttämistä retorisista tehokeinoista. Katleena kirjoitti hyvät tiivistelmät puhujien sanomasta ja julkaisi luentonsa diat, joita olisi käyttänyt, jos olisi käyttänyt dioja.
Antti-reksi lupasi, että ensi vuonna otetaan uudestaan (ehkä elokuussa).
EDIT: Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen puheesta jäi niin paljon pohdittavaa, että palaan erikseen toisella kerralla.
