Suomi on internet-käytön kärkimaa, mutta suomalaiset pk-yritykset ovat pahasti jälkijunassa internetin hyödyntämisessä markkinoinnissa.
TNS Gallup Digitalin tekemän tutkimuksen mukaan vain 4 prosenttia suomalaisista yrityksistä on hyödyntänyt sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Tilanne on kuin vanhassa vitsissä, mutta nurin kurin ruotsalaisten ja norjalaisten hyväksi. Muissa pohjoismaissa ollaan paljon aktiivisempia – ruotsalaisyrityksistä 25 prosenttia ja norjalaisista pk-yrityksistä jopa 30 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa.
Käväisin 16.3.2010 Hotelli Caribiassa Turussa järjestetyssä Update Finland -tapahtumassa. Sekä Googlen Anni Ronkainen että Nordean Minna Timonen nostivat puheenvuoroissaan esille maagisen sanaparin ”kilpailuetua verkosta”. Kummallakin oli mielenkiintoista sanottavaa, mutta itselleen asettaneisiin haasteisiin – kertoa, miten verkossa saavutetaan kilpailuetua – he eivät mielestäni vastanneet. Se, että yrityksellä on internet-asiat hallussa AdWords-mainonnan, hakukoneoptimoinnin ja verkkomaksujen suhteen, ei tuota kilpailuetua. Ne ovat perusasioita, joista lähdetään liikkeelle. Ne ovat kunnossa sadoilla muillakin yrityksillä – ainakin pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla.
Todellinen kilpailuetu syntyy siitä, että yrityksellä on käytössään sellainen resurssi (tai useampia), mitä kilpailijat eivät voi saavuttaa. Toisaalta kilpailuetu riippuu aina siitä, mihin verrataan. Esimerkiksi pk-yrityksillä voidaan katsoa olevan kilpailuetu, jota suuryritykset eivät voi saavuttaa: yrittäjyyteen ja omistajajohtajuuteen liittyvä ketteryys päätöksenteossa. Pk-yrityksien on helpompi ottaa käyttöönsä uutta internet-teknologiaa kuin suuryrityksellä.
Update Finland -seminaarin ehkä mielenkiintoisimmasta osiosta vastasi Zipipopin Richard von Kaufman. Hän esitteli erityisesti pk-sektorille sopivia pilvipalveluita. Pilvipalveluiksi kutsutaan web-pohjaisia palveluita, joita voi käyttää verkon yli ilman, että asentaa ohjelmaa omalle tietokoneelleen. Kaufmanin kattaukseen kuului seminaari-isäntä Googlen palveluita, mm. Gmail, Google kalenteri ja dokumentit. Ehkä monen kielitaidottaman harmiksi esitys oli englanninkielinen, eikä tulkkausta ollut järjestetty.
Suomalaisilla yrityksillä on varaa petrata internetin hyödyntämisessä markkinoinnissaan. Ensin perusasiat kuntoon, kuten nettisivut ja verkkokaupat. Sen jälkeen tutustumaan sosiaaliseen mediaan blogien, Facebookin ja Twitterin avulla. Kilpailuetu voi olla verkossa tai ilman, mutta sen täytyy olla jotain, mitä kilpailijalla ei ole.
