Kuvalla on suuri voima. Sitä kannattaa käyttää tehostamaan sisältömarkkinointia, mutta harkiten.
Kuvat ovat tärkeää sisältöä – valokuvat, piirrokset, maalaukset, kaaviot, yms. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta tahattomasti tai tarkoituksella voi valehdella enemmän kuin miljoona sanaa.
Kuvien vaikutus voi olla suuri ja yllättävä. Siksi niitä on syytä käyttää harkiten.
Mainonnassa, erityisesti muotimaailmassa, aitoja valokuvia ei ole käytetty ehkä koskaan, mutta varsinkin viime vuosina pikselit ovat karanneet käsistä. En lähde saivartelemaan siitä, mikä on aito kuva ja kuinka paljon kuvaa voi manipuloida, ennen kuin se menettää aitouden leiman. Tähän ei ole tarvetta. Sen verran räikeää on valokuvien retusointi.
Suhteeni internetin tai nettisivujen kuvitukseen on ollut aina hieman skismaattinen. Olen asettanut kuville erittäin korkeat informatiiviset vaatimukset – usein sivu tai artikkeli on jäänytkin ilman kuvaa.
Olen hiukan muuttanut asennettani. Uskon, että aiheeseen edes jollain lailla viittaava kuva auttaa joitain, ellei kaikkia, ihmisiä muistamaan asioita paremmin. Kuvan vahvuuksia on varmasti enemmänkin.
Uusi suhteeni kuviin näkyy muun muassa blogissani. Viime viikkoisesta artikkelistani alkaen lisään kaikkiin blogikirjoituksiini kuvan. Avasin kuviani varten Flickr-gallerian.
Millainen kuva on hyvää sisältöä?
Informatiivinen
Kuva on informatiivinen silloin, kun se selvittää asiaa – miksei tunnelmaakin – paremmin kuin sanat. Valokuvakin voi antaa tarvittavaa lisätietoa, mutta yhtä hyvin, mikä tahansa kuvallinen esitys. Jukka Korpela omassa listassaan – joka kannattaa lukea – mainitsee myös korvaamattoman kuvan, jota ilma haluttu informaatio ei välittyisi ollenkaan, esimerkiksi kartta.
Havainnollistava
Havainnollistava voi olla sama kuin informatiivinen. Siinä, missä informatiivinen kuva antaa lisäarvoa ja -tietoa, havainnollistava tukee sisältöä. Erilaiset kaavio- ja havainnekuvat ovat hyvä esimerkki siitä, mitä tällä ajan takaa.
Mielikuvia luova
Mielikuvien luonti on mainoskuvien selkein tavoite. Se on myös haasteellinen tavoite, sillä väärien mielikuvien synnyttäminen on minusta vähintäänkin arveluttavaa. Räikein osoitus tästä on kauneusihanteiden muokkautuminen. Kauneusihanteita on ollut aina, mutta ne eivät varmaan ole koskaan olleet yhtä epärealistisia kuin nyt. Katselin tästä aiheesta hyvän dokumentin Areenalta, Yli-ikäinen 35-vuotiaana? (Dokumentti on katseltavissa Areenassa 10.9.2010 asti.)
Kauneusihanteista voisi varmaan kirjoittaa enemmänkin, mutta se taitaa sopia johonkin muuhun blogiin paremmin. Ei silti, ettei siitä saisi keskustella tässäkin blogissa.
Muistamista tehostava
Kuva, joka edes etäisesti, aasin siltaa pitkin, johtaa artikkelin aiheeseen, helpottaa asian muistamista. Tämä tietysti liittyy informatiivisuuteen ja ennen kaikkea mielikuviin. Jokainen ihminen muodostaa kuvasta erilaisen käsityksen ja yhdistää sen itselleen tuttuihin asioihin. Siitä syystä on parempi, että syy Mona Lisan hymyyn jää salaisuudeksi ja jokainen voi luoda siitä itselleen sopivimman tulkinnan.
Internetissä kuva ei riitä
Internetissä pelkkä kuva ei riitä. Kuva tarvitsee tekstiä – kuvatekstin, avainsanoja – jotta hakukoneet voisivat löytää sen. Kuvien optimoinnista kirjoitin artikkelissa Verkkokirjoittajan hakukoneoptimointia.
Kuvien käytöstä on varmasti olemassa monia mielipiteitä. Kuvien vaikutusta on tutkittu paljon. Minun tarkoitukseni on saada meidät julkaisijat pohtimaan kuvien käyttöä ja herättää keskustelua.
Hyvä kirjoitus.
Itse olen ottanut sen strategian että käytän visuaalisesti hienoja kuvia kaikissa postauksissani, riippumatta siitä löytyykö niille oikeastaan erityistä tarvetta informaation näkökulmasta ollenkaan.
Ihmiset ovat toki erilaisia, mutta itse tykkään lukea esimerkiksi lehtiä, jotka ovat visuaalisesti hienoja ja joissa on tekstin lisäksi upeita kuvia, samoin kuin pidän enemmän myös blogeista joissa on hienoja kuvia.
Kuvia voi käyttää myös tekstin seassa tuomaan lukijoille lepotaukoja pitkän tekstin lomassa, aivan kuin väliotsikoitakin. Itse tein bloggaamisen alkutaipaleellani sen virheen että kirjoitin kuivakkaa tekstiä pitkiin kappaleisiin, aivan kuin äidinkielen ainekirjoituksessa, kunnes huomasin että netissä on paljon fiksumpaa tehdä tekstistä lukijoille mahdollisimman helposti pureskeltavaa. Kuvatkin voivat siis auttaa tässä.