Aitoa tai mielikuvitusta – kuvakin on sisältöä

Kuvat ovat tärkeää sisältöä – valokuvat, piirrokset, maalaukset, kaaviot, yms. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta tahattomasti tai tarkoituksella voi valehdella enemmän kuin miljoona sanaa.

Kuvien vaikutus voi olla suuri ja yllättävä. Siksi niitä on syytä käyttää harkiten.

Mainonnassa, erityisesti muotimaailmassa, aitoja valokuvia ei ole käytetty ehkä koskaan, mutta varsinkin viime vuosina pikselit ovat karanneet käsistä. En lähde saivartelemaan siitä, mikä on aito kuva ja kuinka paljon kuvaa voi manipuloida, ennen kuin se menettää aitouden leiman. Tähän ei ole tarvetta. Sen verran räikeää on valokuvien retusointi.

Suhteeni internetin tai nettisivujen kuvitukseen on ollut aina hieman skismaattinen. Olen asettanut kuville erittäin korkeat informatiiviset vaatimukset – usein sivu tai artikkeli on jäänytkin ilman kuvaa.

Olen hiukan muuttanut asennettani. Uskon, että aiheeseen edes jollain lailla viittaava kuva auttaa joitain, ellei kaikkia, ihmisiä muistamaan asioita paremmin. Kuvan vahvuuksia on varmasti enemmänkin.

Uusi suhteeni kuviin näkyy muun muassa blogissani. Viime viikkoisesta artikkelistani alkaen lisään kaikkiin blogikirjoituksiini kuvan. Avasin kuviani varten Flickr-gallerian.

Millainen kuva on hyvää sisältöä?

Informatiivinen

Kuva on informatiivinen silloin, kun se selvittää asiaa – miksei tunnelmaakin – paremmin kuin sanat. Valokuvakin voi antaa tarvittavaa lisätietoa, mutta yhtä hyvin, mikä tahansa kuvallinen esitys. Jukka Korpela omassa listassaan – joka kannattaa lukea – mainitsee myös korvaamattoman kuvan, jota ilma haluttu informaatio ei välittyisi ollenkaan, esimerkiksi kartta.

Havainnollistava

Havainnollistava voi olla sama kuin informatiivinen. Siinä, missä informatiivinen kuva antaa lisäarvoa ja -tietoa, havainnollistava tukee sisältöä. Erilaiset kaavio- ja havainnekuvat ovat hyvä esimerkki siitä, mitä tällä ajan takaa.

Mielikuvia luova

Mielikuvien luonti on mainoskuvien selkein tavoite. Se on myös haasteellinen tavoite, sillä väärien mielikuvien synnyttäminen on minusta vähintäänkin arveluttavaa. Räikein osoitus tästä on kauneusihanteiden muokkautuminen. Kauneusihanteita on ollut aina, mutta ne eivät varmaan ole koskaan olleet yhtä epärealistisia kuin nyt. Katselin tästä aiheesta hyvän dokumentin Areenalta, Yli-ikäinen 35-vuotiaana? (Dokumentti on katseltavissa Areenassa 10.9.2010 asti.)

Kauneusihanteista voisi varmaan kirjoittaa enemmänkin, mutta se taitaa sopia johonkin muuhun blogiin paremmin. Ei silti, ettei siitä saisi keskustella tässäkin blogissa.

Muistamista tehostava

Kuva, joka edes etäisesti, aasin siltaa pitkin, johtaa artikkelin aiheeseen, helpottaa asian muistamista. Tämä tietysti liittyy informatiivisuuteen ja ennen kaikkea mielikuviin. Jokainen ihminen muodostaa kuvasta erilaisen käsityksen ja yhdistää sen itselleen tuttuihin asioihin. Siitä syystä on parempi, että syy Mona Lisan hymyyn jää salaisuudeksi ja jokainen voi luoda siitä itselleen sopivimman tulkinnan.

Internetissä kuva ei riitä

Internetissä pelkkä kuva ei riitä. Kuva tarvitsee tekstiä – kuvatekstin, avainsanoja – jotta hakukoneet voisivat löytää sen. Kuvien optimoinnista kirjoitin artikkelissa Verkkokirjoittajan hakukoneoptimointia.

Kuvien käytöstä on varmasti olemassa monia mielipiteitä. Kuvien vaikutusta on tutkittu paljon. Minun tarkoitukseni on saada meidät julkaisijat pohtimaan kuvien käyttöä ja herättää keskustelua.