Kategoriat
Sisältömarkkinointi

Pyöreän pöydän yrittäjät

Arthurs round table
Pöyreässä pöydässä kukaan ei jää selän taakse. (Kuva: Flickr.com / Ambernectar 13)
Tehdään totaalinen stoppi tylsille seminaareille ja synkille yksinpuheluille. Vaikka luennoitsija kuinka pyytäisi kysymyksiä ja kommentteja, niitä ei vain heru. Eikö osallistujilla ole kysyttävää? Kyllä on, vaikka kuinka paljon. Formaatti vain ei tue vuorovaikutteisuutta, joten vaihdetaan suosiolla Pyöreään pöytään tai Kalamaljaan.

Osallistuin Turussa järjestettyy Eurooppalaisen Yrittäjyyden päivään (EDE). Olin alustajana Round table -keskustelussa, jossa aiheena oli Yrittäjä sosiaalisen median pyörteissä. Kirjoitan pyörteistä toisella kertaa. Nyt ihastelen pyöreää pöytää.

EDE-päivän pyöreä pöytä ei ollut pyöreä. Se oli muodoltaan kulmikas. Pyöreys ei myöskään kuvannut tilanteen ympäripyöreitä puheita – siitä pitivät huolen keskusteluun osallistujat tiukilla kysymyksillä ja asiallisilla kommenteilla. Pöydän muoto kuvaa tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä. Se oli keskustelujen vahvuus.

Olemme varmasti kaikki istuneet takamuksemme puuduksiin erilaisissa Saharaakin kuivemmissa seminaareissa. Pyöreässä pöydässä takapuolen puutumista ei ehdi pohtia. Konseptin kehittäjä taitaa olla kuningas Arthur, ja se EDE-päivässä toimi näin:

  1. Seminaariin osallistujat ilmoittautuivat etukäteen kolmeen 13:sta pöydästä.
  2. Keskustelijat viipyivät valitsemissaan pöydissä 30 minuuttia kussakin.
  3. Kellokallen merkistä siirryttiin uuteen pöytää, kunnes kolme kierrosta oli täynnä.

Tehokasta ja toimivaa, sanon minä. Eikä kukaan ehtinyt pitkästyä.

Pöydästä kalamaljaan

Suuremmalle porukalle sopiva sovellus olisi Kalamalja-keskustelu. Kalamaljan ”pyöreässä pöydässä” istuu viisi henkilöä kerrallaan. Muut osallistujat istuvat kalamaljan ympärillä ”yleisönä”. Yleisöä voi tilasta riippuen olla reilusti yli 100 henkeä.

Ennen keskustelun alkua kalamalja-paikoista täytetään neljä – yksi paikka jää siis tyhjäksi. Tyhjälle paikalle voi yleisön joukosta kuka tahansa tulla osallistumaan keskusteluun. Kun tyhjä paikka täytetään, jonkun kalamaljassa jo olleista täytyy jättää paikkansa ja siirtyä yleisöön. Keskustelu jatkuu taukoamatta, vaikka keskustelijat vaihtuvat koko käytettävissä olevan ajan.

Pöyreä pöytä aktivoivat osallistujia kummasti. Keskustelusta tulee vilkasta ja antoisaa. Vähintään puolet porukasta kysyy, kommentoi ja keskustelee. Ihmettelyni aiheeksi nouseekin se, miksi netissä osallistumisprosentti on vain kymmenen? Pyöreässä pöydässä jaettavaa tietoa ja keskustelua on koko ajan tarjolla suomenkielelläkin kymmenissä blogeissa ja Facebook-sivuilla.

Kirjoittanut Janne Ansaharju

Olen sisällöntuottaja ja old-school-bloggaaja, jolla on myös visuaalista silmää ja laaja kokemus sosiaalisen median eri kanavista. Minulla on vahva viestintä- ja markkinointiosaaminen, ja olen työskennellyt monien eri alojen yritysten ja järjestöjen kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *