Sea of red

Tyhjille katsomoille on turhauttavaa esiintyä. (Kuva: Flickr.com / schnaars)

Toisin kuin internetissä, teatterissa kävijä tarkoittaa tuloja. Internet-markkinoinnissa pyritään lisäämään kävijämääriä, vaikkei se olekaan lopullinen päämäärä. Teatterille kävijämäärien lisäämisen pitäisi olla ykköstavoite.

Paikallislehti Turkulainen otsikoi raflaavasti Turun kaupunginteatterin viime vuoden kävijämääristä:

Kaupunginteatterin kävijäkato oli tavoite.

Otsikko oli lööppi, jolle ei ole ihan täyttä katetta. Pointti on siinä, että Kaupunginteatteri ei pärjää kävijämäärävertailuissa muille teattereille, esimerkiksi turkulaiselle Linnateatterille ja Tampereen työväenteatterille. Mutta kävijämäärähän ei ole mikään mittari menestykselle. Teatterijohtaja Raija-Liisa Seiloa ei tätä oivaltunut toimittajan hiostuksessa*:

Jos olisin tiennyt, että siitä nousee jokin haloo, äkkiäkös me olisimme jonkin vierailun järjestäneet ja kävijämäärä olisi noussut.

Niinpä, miksi eivät järjestäneet, jos sillä olisi voinut parantaa taloudellista tulosta. Pelkän kävijämäärän vuoksi ei sellaisia – todennäköisesti kalliita – tempauksia kannata toteuttaa.

Vertaileminen muiden määriin ja tuloksiin on turhaa. Toisilta voi tietysti oppia, kunhan pääsee ensin yli kateudestaan ja oman tilanteen voivottelusta – muuthan eivät sitä ole aiheuttaneet.

* hiostus on oma arvioni tilanteesta, jossa toimittaja on onnistunut sotkemaan teatterijohtajan logiikan ja saamaan häneltä tällaisen kommentin.